Tags

Jos olen oikein ymmärtänyt Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon lausunnot, ilmahyökkäyksiin Syyriaan riitti ilmoitusmenettely sen vuoksi, ettei maassa ole legitiimiä hallitusta.

Eihän se näin voi mennä, jos edes jonkinlaista kansainvälistä järjestystä yritämme pitää yllä.

Samalla tavoin Stalin ilmoitti julkeasti talvisodan alkaessa 1939, ettei Suomessa ollut legitiimiä hallitusta, joten sen suvereniteetista ei tarvinnut välittää. Kreml asetti Kuusisen nukkehallituksen ja kokosi osin vankileireiltä Suomen vapautusarmeijan, joka jäi odottelemaan, että puna-armeija raivaisi sille tien Helsinkiin.

Me olemme poliittisissa suhteissa ulkovaltojen hallituksiin ja pidämme niihin sitä varten diplomaattisuhteita. Jos meno ei meitä miellytä, voimme katkaista diplomaattisuhteemme. Mutta se ei vapauta meitä kunnioittamasta kerran tunnustamamme valtion suvereniteettia. Sen menettäminen on paljon isompi ja monimutkaisempi prosessi.

En tunne minkäänlaista myötätuntoa ISILiksi itseään kutsuvia terroristeja enkä myöskään Assadin hallintoa kohtaan. Jos Irakin hallitus pyytää apua, kukin voi harkita, antaako sitä. Mutta pyytämättä tulevaan sotilaalliseen apuun suhtaudun äärimmäisen epäluuloisesti. Me olemme sen itse suurin uhrauksin torjuneet, miksi sallisimme sen muualla, jos kerran arvopolitiikkaa harjoitetaan.

Selvää on, ettei YK nykyisessä tilanteessa kykene antamaan lupaa hyökätä Syyriaan. Assadin hallinnolta sellaista lupaa ei haluttu kysyä, joten käytetään vahvemman oikeutta.

Presidentti Niinistö kiersi tämän pulman vetoamalla siihen, ettei hän tunne riittävästi kansainvälistä oikeutta osatakseen sanoa, onko ilmahyökkäyksillä Syyriaan oikeudellisia perusteita. Jos presidentti ei tiedä, hänen tehtävänsä on ottaa selvää ja sen jälkeen ilmaista meidän yhteinen perusteltu kantamme asiaan. Suvereenisuuden kunnioittaminen on yksi nykyisen kansainvälisen järjestyksen perusasioista. Sen kanssa ei ole syytä venkoilla.

Olemme hyvin perustein ja poikkeuksellisen suorasanaisesti arvostelleet Venäjän toimia Ukrainassa. Siksi nyt on tarkoin harkittava ja perusteltava, miten voimme osallistua ISILiä vastaan koottavaan kansainväliseen koalitioon. Syrjään tuskin voimme jäädä, mutta oikein tai väärin, minun maani, ei pitemmän päälle vetele.

Poliittisesti suurin riski piilee valmisteilla olevan laajan kansainvälisen koalition mandaatissa, sillä se on tarkoituksellisen epämääräinen. Pohjana on Irakin hallituksen avunpyyntö, minkä nojalla sotatoimia voidaan käydä sen alueella. Yhdysvallat on kuitenkin arabiliittolaisineen ulottanut ilmaiskut ja maasotatoimien tukemisen Syyrian puolelle. Kun edessä on hyvin pitkä ja monimutkainen kampanja, Irakin koalitioon ryhtyneet valtiot joutuvat ennen pitkää vedetyksi mukaan Syyrian sisällissotaan. Sen tavoitteena on Assadin hallinnon kukistaminen.

Suomi mitä ilmeisimmin osallistuu tai tulee osallistumaan ISIL- koalitioon Irakin mandaatin pohjalta. Siksi olisi syytä arvioida avoimesti kampanjaan liittyvät riskit ja velvoitteet, mieluummin etukäteen kuin kertomalla, että on jo sovittu.

Advertisements